Neuromancer's diary 03/14/11 - Change of Language

I have decided to begin write in english from now on.  I feel like my thoughts need to spread worldwide for other dwellers of midnight like me.

I have windows in front of my computer screen. I can see children playing outiside. When was the last time I stomped of pools of water ever increasing from the melting snow. I used to build little dams to control the torrent of water. Place small boats there made od leaves, twigs and whatnot.

I want to a child again. But I cannot.

Neurovelhon päiväkirja 10.3. Kevät tulee

Olen depressiivinen ja kyyninen talvisin mutta kevään tulo muuttaa aina mielialaani.

Viime kuukaudet ovat olleet pimeitä, kylmiä ja synkkiä... Olen kuitennkin nyt huomannut muutosta kun kevät lähenee. Kutsuisin tätä aikaa jo lopun alkuna tai jopa alun alkuna.

Sää
Aurinko tosiaan paistaa ja lämpötila nousee. Aurinko lämmittää mukavasti kasvoja niinkuin keväisin. Jääpuikot sulaa muttei muutu loskaksi. Kaikki jää ja lumi sulaa hiljalleen. Se on mukavaa. Valoisa aika on nyt pidempi kuin aiemmin.

Ihmiset
Julkisissa liikennevälineissä ihmiset ovat koko talven vain murjottaneet. Nyt huomaa että ihmiset nauttivat kevään tulosta koska he eivät enää murjota. He ovat iloisia.

Neurovelhon päiväkirja 9.3.2011 Matka metrossa

Tänään matkustin metrolla Herttoniemestä Keskustaan. Metron reitti kulkee Herttoniemestä Kalasatamaan asti maan pinnalla. Sörnäistä ennen se ajaa tunneliin jossa se pysyy aina Ruoholahteen asti.

Herttoniemen asemalla näin samoja ihmisiä kuin aina aiemminkin. Laskin nähneeni kolmet Converse merkkiset kengät, kylmästä säästä huolimatta. Yhdellä heistä tosin oli villasukat jalassa. Ne villasukat näin Converse All Starien tuuletusrei'istä.

Olen huomannut että ihmiset hymyilevät enemmän. Kevät on ilmeisesti tuloillaan. Talvella kaikki murjottivat. Mutta ymmärtäähän sen. Auringossa on D-vitamiinia. Olen kuullu että välimeren kansalla on veressä moninkertaisesti D-vitamiinia suomalaisiin verrattuna.

Ihastelin ikkunasta näkyvää utuista Helsinkiä joka siinti meren toisella puolen. Seinässä näin graffiteja. Kovaääninen venäläinen huusi jotain.

Blogin ensimmäinen viesti

Olen Neurovelho. Olen havainnoitsija.
Tutkin ympäristöäni ja teen päätelmiä ihmisistä. Tarkkailen raitiovaunun takapenkillä matkustajia: heidän vaatteitaan, eleitään, puhetyylejään.


Apunani käytän salavälineitä kuten mikrokameroita, ip-sieppareita, mikrofoneja ynnä muita elektronisia laitteita joilla voin seurata ihmisten vilinää paremmin. Päämäjassani kotonani analysoin saamaani materiaalia.


Olen Neurovelho. Olen kaupunki.